Kiffenin naisfutiksen historia

Kiffenin jalkapallon naistoiminnan ensiaskeleet otettiin loppuvuodesta 1980. Jalkapallojaoston puheenjohtajaksi tuli silloin Tapio Hakala, joka oli merkittävässä asemassa naisjoukkueen perustamisessa.

Ensimmäinen valmentaja oli Heikki Huttunen, joka oli monille kiffeniläisille tuttu Pallokentän aktiivina sekä erotuomarina. Sen ansiosta pelaajat pääsivät hyvin sisään toimintaan. Kapteeni Tuula Granroth valmensi pelaamisen ohessa lupaavia tyttöjunioreita.

Palloliitossa oli menossa naisten kilpailutoiminnan organisaatiomuutos, jonka seurauksena naisten SM-sarja laajennettiin kaudeksi 1981 peräti 24 joukkueeseen, ja Kiffenin oli ensin karsittava paikasta varsinaiseen alkulohkoon. Kaksiosaisessa jännitysnäytelmässä Kiffen voitti niukasti KontUn. Joukkue kehittyi jatkuvasti ja onnistui säilyttämään paikkansa SM-sarjassa. Tärkeimpiä pelaajia olivat kokeneet Tuula Granroth ja Hannele Rouvinen. Junioreista koottu kakkosjoukkue KifU tahkosi aluesarjaa.

Joukkue pysyi vuosien aikana hyvin kasassa ja mukaan saatiin myös vahvistuksia. Valmentajaksi löydettiin iisalmelainen Harri Lipponen. Valtissa kauden 1983 SM-kullan voittanut Kirsi Salminen palasi Kiffeniin. Mainion lisän toi myös maalivahti Anne Myllys. Peliaikaa tarjottiin koko ajan myös omille junioreille, kuten edustuksessa vasta 13-vuotiaina debytoineille Päivi Mantereelle ja myöhemmin maajoukkueessakin nähdylle Hannele Puuskarille. Joukkueen lahjakkaimpia oli myös Anja Hellman, josta tuli myöhemmin maajoukkuekoripalloilija.

Naisten edustusjoukkue 1983. Joukkuetta valmensi Harri Lipponen.

Myöhemmin Kiffen houkutti pelaajia ympäri Suomea. Hämeenlinnalaislähtöisestä Soile Ojalasta kasvoi ajan myötä maajoukkuepelaaja, ja myös Anita Laaksonen ja “Kipa” Salminen saivat maajoukkuetilastoihin Kiffen-merkinnän.

Vuonna 1986 Kiffenin valmentajaksi tuli Jyrki Ihanainen. Hänen ja Lipposen välissä joukkuetta oli luotsannut kuopiolaisen jalkapallon erikoismies Markku Törhönen, joka valmensi myös Kiffenin A-junioreita ja lopuksi kakkosjoukkue KifUa 1986.

Naisten yltäminen aivan Suomen huipulle oli 80-luvulla pienestä kiinni. Helsinki Cupin vanhimpien tyttöjen sarjoissa Kiffen oli parhaimmistoa ja pelit yleisöystävällisiä. Murheenkryyninä olivat myös rankkarikisat, kuten vuonna 1983, jolloin Kiffen ylsi tasapeliin mestari-Valtin kanssa. SM-sarjassa Kiffen ei tuolla kaudella hävinnyt peliäkään ja voitti etelälohkon ennen HJK:ta, mutta lopulta parhaita saavutuksia olivat viidennet sijat. 

Kiffenin ensimmäinen naisten valmentajana tunnustettu luotsi oli Tony Nyberg, joka korvasi Ihanaisen kesken kauden 1987.

Kauden 1983 edustusjoukkue peliasuissaan.

Kiffen oli alkanut menettää tärkeimpiä pelaajiaan, mutta joukkueeseen palasi HJK:ssa käynyt Kipa Salminen, jonka isä Juhani Salminen hankki yhteistyökumppaniksi Ilmarisen. Tärkeitä tekijöitä olivat myös muiden muassa joukkueenjohtaja Toivo Lindfors sekä huoltajat Seppo Pitkänen, Raynold Dickman ja Olavi Kaikkonen.

Valmentaja Tony Nyberg jätti tehtävänsä syksyllä 1989, mutta tarkoitus oli edelleen jatkaa. Valmennukseen tehtiin kova kaaappaus, kun pestin otti vastaan maajoukkueestakin tuttu Nils Suomalainen. Realiteetit löivät kuitenkin vastaan. Joukkueessa ei ollut enää imua, ja monista vanhoistakin pelaajista monet vaihtoivat seuraa tai lopettivat kokonaan. Välillä kahtia jakautunut HJK oli taas vetovoimainen, ja myös uusi KNF ja sitä seurannut Helsinki United olivat samoilla pelaaja-apajilla viemässä hyviä palloilijoita.

Kun talviharjoittelussa oli vain 10-12 naista, jouduttiin lopulta maaliskuun 1990 lopussa nostamaan kädet pystyyn. Tyttöjen parissa uurastettu juniorityö oli uinahtanut jo edellisvuonna, eikä Kiffenillä ollut lainkaan edustusta perinteisessä Helsinki Cupissa.

Kiffenin naisfutistarinan jatko-osa käynnistyi talvella 2024.